Långnäs
Lumparlandin Osuuskauppa perustettiin vuonna 1916 Klemetsbyssä. Kaupan historiankirjoituksista voi todeta, että tavarakuljetukset monesti koituivat ongelmaksi. ”Ottaen huomioon myöhempää kehitystä laivaliikenteessä, voi olla mielenkiintoista palauttaa mieleen 31 lokakuun 1921 vuoden kokouspöytäkirjaa”. Silloin osuuskokouksessa todettiin, että olisi välttämätöntä saada höyrylaivalaituri Långnäsin niemeen, jonne myös tulisi rakentaa tie.
Pidettiin itsestään selvänä, että osuuskaupan tulisi viedä hanketta eteenpäin ja nimettiin komitea edistämään asiaa. Samana vuonna komitea esitti kustannusehdotuksen, 14.875 markkaa sillan rakennukseen ja 9.680 markkaa tien rakennukseen. Yhtiökokouksessa ehdotusta pidettiin liian kalliina ja päätettiin luopua hankkeesta.
Oli halvempaa käyttää Ängösundia, eteenkin kun sillanrakennusseura Norrbodassa lupasi ”ilmaista siltaa ja tietä”.
Vuonna 1926 silta- ja tierakennushanke Långnäsiin toteutui. Lumparlandin Osuuskaupalle myönnettiin vuosittain avustuksia tien ja muihin korjauksiin.
Ensimmäinen silta rakennettiin kivestä. Myöhemmin rakennettiin Långnäsin lauttarantaan myös tavaramakasiini ja tilapäinen odotustila. Vuonna 1935 päätettiin pystyttää kalkkimakasiini.
Höyrylaivaliikenne
Sen jälkeen, kun Långnäs oli saanut satamansa, myös höyrylaivaliikenne alkoi käynnistyä. Moneen muuhun höyrylaivasataan saapui harvemmin laivoja ja ajan mittaan laivat eivät enää saapuneet Lumparlandin muihin satamiin. Niistä höyrylaivoista, jotka liikennöivät Långnäsiin voi mainita Åland II, Åland III ja Porthan.
Viimeiset saaristolaivat, jotka saapuivat säännöllisesti Långnäsiin, olivat Viola ja von Konow. Jälkimmäinen oli myös viimeisin saaristolaiva ja se teki viimeisen matkansa 1975. Tämän seurauksena päättyi yksi ajanjakso Ahvenanmaan historiassa.
Saaristoliikenne
Sitä mukaan, kun Långnäsin satama laajeni, myös maakunta investoi omaan satamaan Långnäsiin, uuden Silja-laiturin viereen. Myös tieyhteydet Maarianhaminaan parani sataman ansiosta.
Vuonna 1967 uusi saaristolautta m/s Kökar alkoi liikennöimään ja sitä mukaan saaristoliikenne alkoi kehittymään. Laiva oli rakennettu Uudenkaupungin telakalla ja sillä oli mahtava kapasiteetti suoriutua vaikeista jääolosuhteista, jonka ansiosta sitä myös usein käytettiin ”jäänmurtajana” muille saaristolautoille.
M/s Kökarin jälkeen saaristolauttoja tuli lisää nopeaan tahtiin ja Långnäsin satama kehittyi suunnitellusti keskussatamaksi, sekä eteläiselle että pohjoiselle saaristoreiteille.
Silja-satama
1960-luvun alussa Suomen ja Ruotsin välinen laivaliikenne alkoi kukoistamaan.
Pitkän jaarittelun jälkeen Silja-varustamo rakensi suuren sataman Långnäsiin, jolla oli moderni satamaterminaali lasista ja teräksestä. Terminaali oli Bengt Lundstenin piirtämä. Hän oli yksi Suomen etulinjan arkkitehdeistä.
Vuonna 1965 uusi satama otettiin käyttöön. Noin kymmenen vuoden ajan Silja Linen matkustajalaivat liikennöivät satamaan, mutta sittemmin liikenne siirrettiin Maarianhaminaan. Satamaterminaali jäi autioksi ja rappeutui nopeasti. Vuonna 1993 terminaali purettiin.
Silja-terminaalin loistoaikana, Långnäs oli suosittu retkikohde ahvenanmaalaisille nuorille. Långnäsin kahvila oli auki, kun yölaiva saapui ja siten ainoa paikka, joka oli auki autoileville nuorille. Silja-terminaalin suljettua, kahvila siirtyi saaristoliikenteen nykyiseen odotustilaan. Tämä rakennus oli myös Silja-johtajien sauna. Södermanin perhe piti kahvilaa, jota kansan suussa, kutsuttiin ”Hiltoniksi”.
Luotsiasema
1960-luvun lopussa Långnäsiin rakennettiin luotsiasema. Sen seurauksena monta saariston luotsiasemaa suljettiin ja luotsit siirrettiin Långnäsiin.
Enimmillään samaan aikaan töissä oli neljä luotsia ja kaksi kutterin kuljettajaa. Långnäsin luotsitoiminta lakkautettiin 1995 ja siitä lähtien sen rakennukset ovat olleet tyhjillään.
Koska toiminta muuttui, valtiollinen Merikulkuhallitus rakensi isomman sataman ja meriväyläaseman Långnäsiin. Tänne siirrettiin osa töistä, esimerkiksi Ahvenanmaan meriväylien hoito.
Uudet ajat
Uusi ja nykyinen matkustajasatama valmistui 1999. Nykyään sekä Viking Line että Silja/Tallink saapuvat Långnäsiin satamaan, mahdollistaakseen verovapaan myynnin laivoilla.
Myös rahtilaiva Fjärdvägen, joka liikennöi Långnäsin ja Naantalin väliä, saapuu säännöllisesti Långnäsiin. Fjärdvägen rahtaa pääasiassa rekka-autoja, jotka kuljettavat tarvikkeita Ahvenanmaalle.
Valtion Merenkulkulaitos sijaitsee myös Långnäsisssa. Viraston uusi rakennus rakennettiin suurin piirtein samoihin aikoihin kuin uusi satamaterminaali. Viraston päätehtävä on huoltaa Ahvenanmaan meriväyliä.
Apteekkarin meriväylä
Apteekkari Fjalar Grönberg Maarianhaminasta, oli poliitikko, joka toimi aktiivisesti 1960-luvun alussa sen puolesta, että Långnäs saisi laivasataman. Långnäsin meriväylä, joka lyhentää merimatkaa Turusta Maarianhaminaan, on ristitty Apteekkarin meriväyläksi Grönbergin mukaan.
Kuvatekstit
Lumparlandin Osuuskauppa rakennutti ensimmäisen sataman Långnäsiin
Tarvaramakasiini ja ”odotustila”
Ensimmäinen laituri ja tavaramakasiini Långnäsissa
Viola saapuu Långnäsiin 1953
Viola Långnäsin edustalla
Kökarin lautta on äsken saapunut Långnäsiin
Von Konow
Lentonäytös Långnäsissa 60-luvun alussa
Autolautta Kökar Långnäsissa 1979
Maarianhaminan linja-auto
Tavaravarasto Långnäsissa
Viola saapuu Långnäsiin
Von Konow lastattu kotimatkalle
Silja-terminaali rakenteilla
Långnäsin satama rakenteilla
Kahvila ”Långnäs Hilton”
Långnäsin satama uuden Silja-terminaalin avauduttua
Vastavalmistunut Silja-terminaali
Purkamisen valmistelut syksyllä 1993
Holmia saapuu Långnäsiin
Fennia saapuu Långnäsiin
Ensimmäinen Fjärdvägen
Nordia matkalla Långnäsiin
Matkustajia ja autoja Långnäsissa
Autolautta Kumlinge Långnäsissa 1979
Nordia Långnäsissa
Skandia Långnäsissa